Säätiö

K.H. Renlundin säätiö on jo yli sadan vuoden ajan tukenut malminetsintää ja siihen liittyvää geologista tutkimusta Suomessa.

Nykyiset säännöt määrittävät säätiön toiminnan päämääriksi seuraavan:

Säätiön tavoitteena on edistää malmien ja hyödyllisten mineraalivarojen, teknisesti hyödynnettävien kivi- ja maa-ainesten sekä pohjavesiesiintymien etsimistä ja hyväksikäyttöä Suomessa sekä, sikäli kuin mahdollista, antaa opastusta, joka voi edesauttaa niiden hyödyntämistä ja käyttöönottoa

Tämä voi tapahtua:

• Tekemällä geologisia tutkimuksia, jotka koskevat mineraaliesiintymiä, kivi- ja maa-ainesvaroja tai vesivarantoja.

• Julkaisu- tai muulla tiedotustoiminnalla, jonka tarkoituksena on herättää yleistä mielenkiintoa ja tukea koulutusta Renlundin säätiötä lähellä olevilla alueilla.

• Myöntämällä apurahoja henkilöille, joiden toiminta on Säätiön kannalta kiinnostavaa ja sääntöjen mukaista (tässä kohdassa sovelletaan laajaa skaalaa “kansannäytetoiminnasta väitöskirjatutkimuksiin”.)

Säätöjen tulkintaan on tehty seuraava täsmennys:

• Kivi- ja maalajeihin sisällytetään myös kaivannaisteollisuuden sivutuotteet.

• Säätiön kiinnostuksen kohteena ovat myös geologiset, mukaan lukien kaivos- ja kaivannaistoimintaan liittyvät ympäristökysymykset.

• Säätiön kiinnostuksen kohteisiin eivät kuulu sellaiset ympäristökysymykset tai vesiin liittyvät tutkimusongelmat, joihin ei kytkeydy geologisia tai geokemiallisia näkökulmia.

Herman Renlund ennakoi tulevaa

Säätiön perustaja Herman Renlund varttui Kokkolassa, josta hän muutti jo teini-iässä Helsinkiin, jossa alkoi tehdä töitä kauppa-apulaisena. Hän eteni nopeasti urallaan niin, että saattoi jo nuorukaisena tituleerata itseään rautakauppiaaksi. Renlund sijoitti kasvavan omaisuutensa lukuisissa liiketoimissaan taidolla. Hän kuoli rikkaana, mutta vailla rintaperillisiä. Renlund testamenttasi suuren osan omaisuudestaan äitinsä mukaan nimetylle Brita Maria Renlundin muistosäätiölle, joka tukee päiväkotitoimintaa ja kouluja.

Sen lisäksi Renlund oli jo 1800-luvun lopulla päättänyt perustaa geologisen säätiön. Se oli kaukaa viisas ajatus, sillä päätös syntyi kauan ennen kuin maastamme oli löytynyt merkittäviä malmiesiintymiä, jotka myöhemmin loivat perustan kaivoteollisuudellemme. Säätiö aktivoitui vuonna 1915. Renlund oli jo manan mailla siinä vaiheessa, kun geologi Otto Trüstedt paikansi Pohjois-Karjalassa Outokummun suuren kupariesiintymän, minkä ansiosta Suomi vähitellen nousi merkittävien kaivosvaltioiden joukkoon. Trüstedt toimi sittemmin useita vuosia Renlundin Vuorilaboratorion johtajana säätiön kustannuksella.
Toisen maailmansodan päätyttyä säätiön toiminta hiipui varojen huvetessa aktivoituakseen taas 1960-luvun lopulla. 1990-luvulle edetessä toiminta asteittain laajeni. Merkittävän Nokia-osakesalkun ansiosta Säätiö pystyi vuosituhannen vaihtuessa toteuttamaan Herman Rendundin visiota entistä suuremmassa mittakaavassa.

Lue lisää Sadan vuoden malmijahti – K.H. Renlundin säätiö 1915-2015