9 syyskuu, 2016

K.H. Renlundin säätiön säännöt

K.H. Renlundin säätiön vuonna 2015 voimassa olevat, Oikeusministeriön 16. marraskuuta 1990 vahvistamat säännöt (suomennos).

1 §   Säätiön nimi on  ”K.H. Renlundin säätiö” ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

2 § Säätiön tavoitteena on edistää malmien ja hyödyllisten mineraalivarojen, teknisesti hyödynnettävien kivi- ja maa-ainesten sekä pohjavesiesiintymien etsimistä ja hyväksikäyttöä Suomessa sekä, sikäli kuin mahdollista, antaa opastusta, joka voi edesauttaa niiden hyödyntämistä ja käyttöönottoa. Tämä voi tapahtua seuraavasti:
A. Järjestelmällisesti toteutettujen käytännönläheisten geologisten tutkimusten muodosssa, joita toteutetaan esimerkiksi
1. sen johdosta että on saatu viitteitä hyödyllisistä mineraaliesiintymistä kallio- tai maaperässä.
2. seuduilla, joilla aikaisemmat tutkimukset antavat aihetta olettaa olevan mahdollista löytää käytännön kannalta merkityksellisiä esiintymiä.
3. jos on ilmennyt perusteita arvioida uudelleen jonkin vanhan, jostain nyt enää pätemättömästä syystä hylätyn kaivoksen, malmiesiintymän tai muun vastaavan kohteen merkitystä.
B. Tutkimalla sovittua korvausta vastaa yksittäisten henkilöiden toimeksiantoina heidän löytämiään hyödyllisten mineraalien esiintymiä tai teknisesti käyttökelpoisia kivi- ja maa-ainesvaroja tai pohjavesiesiintymiä.
C. Tukemalla julkaisutoimintaa, minkä pyrkimyksenä on lisätä yleistä tietoutta teknisesti arvokkaiden mineraaliesiintymien, kivi- ja maa-ainesvarojen sekä pohjavesiesiintymien sijainnista, käytöstä ja arvosta.
D. Myöntämällä apurahoja henkilöille, joiden tavoitteena on kouluttautua  johonkin näiden sääntöjen tavoitteita tukevaan ammattiin.
Jos kohdassa A mainittujen töiden perusteella tehdään käytännön kannalta merkittävä löytö, tulee sen hyödyntäminen säätiön vahvistamien ehtojen mukaisesti luovuttaa ensisijaisesti yksityisen yritystoimen harjoittajalle. Säätiön tämän johdosta saamat mahdolliset tuloutukset lisätään sen rahastoon.

3 §  Säätiön varallisuus käsittää kauppias Karl Herman Renlundin tähän tarkoitukseen lahjoittaman viidensadantuhannen markan rahasumman, jota on sittemmin kartutettu. Säätiöllä on oikeus ottaa vastaa lahjoituksia ja testamentteja.

4 § Säätiön vastuulla olevia asioita hoitaa viisihenkinen hallitus, jonka jäsenet on valittu neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Hallituksen jäsenten nimeäminen tapahtuu siten, että Helsingin yliopiston konsistori asettaa yhden jäsenen, joka on yliopistoon palvelussuhteessa oleva mineralogian tai geologian opettaja. Muut neljä hallituksen jäsentä valitaan hallituksen toisten jäsenten toimesta siten, että joka vuosi valitaan yksi jäsen. Erovuorossa oleva jäsen ei voi itse osallistua valintaan.
Näiden muuttuneiden sääntöjen astuessa voimaan katsotaan, että nykyiset hallituksen jäsenet, jotka joko Helsingin kaupunginvaltuusto tai säätiön hallitus itse on asettanut tehtäväänsä, jatkavat edelleen jäseninä arvonnan perusteella joko 1-, 2-, 3- tai 4-vuotiskauden.

5 § Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan sekä sen sisältä tai ulkopuolelta sihteerin ja asiamiehen.
Hallituksen kokouskutsu lähetetään hallituksen jäsenille kirjallisena vähintään viisi päivää ennen kokousta. Muut hallituksen jäsenille annetut ilmoitukset toimitetaan samalla tavalla.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsumana tai, hänen ollessaan estyneenä, hallituksessa sillä hetkellä pisimpään toimineen jäsenen toimesta. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään kolme jäsentä on läsnä kokouksessa ja kun vähintään kolme jäsentä on päätöksestä yhtä mieltä.
Kokouksesta laaditaan pöytäkirja, mistä ilmenevät tehdyt päätökset ja suoritetut äänestykset. Kokouksen puheenjohtaja ja vähintään yksi kokouksen tähän tarkoitukseen nimeämä jäsen allekirjoittavat pöytäkirjan.

6 § Hallituksen puheenjohtaja, tai kaksi hallituksen jäsentä yhdessä kirjoittavat säätiön nimen. Sen lisäksi hallitus voi antaa sihteerille tai asiamiehelle oikeuden säätiön nimen kirjoittamiseen.

7 § Hallituksen jäsenille ei makseta tästä tehtävästä palkkioita.

8 § Hallituksen päätöksen mukaisesti tulee säätiön varallisuuden vuotuisesta tuotosta lisätä 10–20 % sen pääomaan. Prosenttilukema riippuu inflaatiosta ja sijoitusten reaaliarvosta. Jäljellä jäävän osan voi hallitus käyttää säätiön tavoitteiden tukemiseen tai varata tulevaa käyttöä varten.

9 § Hallituksen vuosikokous järjestetään viimeistään kunkin vuoden maaliskuussa. Vuosikokouksessa vahvistetaan vuosikertomus ja hyväksytään tilinpäätös. Sen lisäksi päätetään käsillä olevan vuoden toimintasuunnitelma ja toiminnasta koituvat arvioidut kustannukset.
Joka toinen vuosi valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille varahenkilöt aina kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Tilintarkastajista ja heidän varahenkilöistään ainakin toisen tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö.

10 § Säätiön kirjanpitovuosi on kalenterivuosi. Vuosikokouksen jälkeen luovutetaan tilinpäätös ja toimintakertomus sekä muut asiakirjat tilintarkastajille, jotka antavat niistä lausuntonsa tästä kuukauden kuluessa.
Mikäli tilintarkastuskertomus siihen antaa aihetta, on hallituksen tiedon saatuaan kokoonnuttava kahden viikon sisällä päättääkseen niistä toimenpiteistä, joita tilintarkastuskertomus edellyttää.

11 § Vahvistetut kopiot säätiön tulos- ja taselaskelmista, tase-erittelyt liitteineen sekä toiminta- ja tilintarkastuskertomukset tulee toimittaa oikeusministeriöön viimeistään kunkin vuoden kesäkuun loppuun mennessä.

12 § Säätiön sääntöjä voidaan muuttaa, mikäli vähintään neljä hallituksen jäsentä tekee asiasta yksimielisen päätöksen. Sääntöjen muutos tulee saattaa oikeusministeriön vahvistettavaksi.
Säätiön lakkauttamisesta tehtävän päätöksen on oltava yksimielinen.

13 § Mikäli säätiön toiminta lopetetaan, tulee sen varallisuus hallituksen erikseen tekemän päätöksen mukaisesti käyttää sellaiseen toimintaan, joka mahdollisimman hyvin vastaa säätiön tavoitteita.